Ovi jonka hän avasi
Nooralotta Neziri juoksi kilpailun, jossa rikkoutui suomalaisen aitajuoksun mahdottomana pidetty raja. Sitten hän katsoi, kuinka viisi muuta naista kulki hänen avaamastaan ovesta.
Kalevan kisojen iltana 1. elokuuta 2025 Nooralotta Neziri juoksi 100 metrin aidat aikaan 12,73. Se oli hänen uusi ennätyksensä, kahdeksan sadasosaa aiempaa parempi, ja nosti hänet jälleen Suomen nopeimpien joukkoon.
Samalla lähtöviivalla seisoi sinä iltana viisi suomalaista naista, jotka kaikki olivat alittaneet 13 sekuntia. Tulos oli enemmän kuin yksi kilpailu: todiste siitä, että suomalaisessa aitajuoksussa aiemmin saavuttamattomana pidetystä rajasta oli tullut yhteinen mittapuu.
Ymmärtääkseen, miksi tuo hetki merkitsi niin paljon, on palattava yksitoista vuotta ajassa taaksepäin.
Raja, jota ei ollutkaan.
On kesä 2014. Paikkana on Kuopio. Nooralotta Neziri on 21-vuotias porilainen, jolla on makedonialais-albanialainen sukunimi ja periksiantamaton luonne, ja hän on juuri juossut 100 metrin aidat aikaan 12,98 sekuntia.
Ensimmäistä kertaa suomalainen nainen alittaa lajissa 13 sekunnin rajan.
Vuosikymmenten ajan 13 sekunnin raja oli suomalaisen naisten aitajuoksun näkymätön katto. Se oli viiva, jonka yli kukaan suomalainen ei ollut pystynyt menemään. Valmentajat puhuivat siitä kuin kansallisesta verosta. Urheilijoille kerrottiin hienovaraisesti, että lähelle pääseminen oli unelma — mutta että rajan alittaminen ei ehkä ollut suomalaiselle mahdollista.
Nooralotta alitti sen.
Hän on puhunut avoimesti siitä, mitä uskoo sen merkinneen. Kun häneltä vuosia myöhemmin kysyttiin, vaikuttiko tuo juoksu siihen, mitä sen jälkeen tapahtui, hän ei väistänyt vastausta.
“Ennen kuin 13 sekunnin raja rikottiin, sitä pidettiin mahdottomana. Kun se rikottiin, muutkin alkoivat uskoa siihen.”
Hiljaa, ilman suuria eleitä, hän oli muuttanut yhden luvun monien ihmisten mielissä.
Tienraivaajan hinta.
Ensimmäisenä olemisen tarinoissa ei aina kerrota siitä, mitä se maksaa.
Vuodesta 2012 alkaen Nooralotta voitti jokaisen 100 metrin aitojen Suomen mestaruuden kilpailussa, johon osallistui — putki katkesi vain vuonna 2017, jolloin sairaudet ja loukkaantumiset pakottivat hänet jättämään koko kilpailukauden väliin. Vuodesta 2016 lähtien hänen nimissään oli Suomen ennätys 12,81. Hän oli Suomen ainoa aidosti kansainvälisen tason aitajuoksija.
Noina vuosina hän oli myös usein ainoa suomalainen nainen alle 13 sekunnin tilastossa. Vuosi toisensa jälkeen.
Yksin huipulla.
Ja sitten pato murtui.
Vertailun vuoksi: Suomen ensimmäisestä virallisesta naisten aitajuoksukilpailusta Nooralotan vuoden 2014 aikaan 12,98 saakka alle 13 sekunnin juosseita suomalaisnaisia oli nolla.
Kymmenessä vuodessa hänen juoksustaan määrä oli kasvanut kuuteen.
- 2014 Nooralotta Neziri · ensimmäinen 12.98s
- 2019 Annimari Korte · Joensuu 12.72s
- Kesä 2024 Reetta Hurske · Kuortane 12.68s
- Heinä 2024 Lotta Harala · La Chaux-de-Fonds 12.65s
- 2024 Saara Keskitalo · Joensuu 12.84s
- 2025 Vilma Mäki · kuudes < 13s
Nooralotta avasi oven, ja kokonainen sukupolvi kulki siitä läpi.
Lähtöviiva.
Kun he asettuivat vierekkäin lähtöviivalle Kalevan kisoissa 1. elokuuta Leppävaarassa, Espoossa, he olivat osa jotain, mitä suomalaisilla yleisurheilukentillä ei ollut koskaan ennen nähty: viisi samalla lähtöviivalla seissyttä naista, jotka kaikki olivat alittaneet 13 sekuntia. Lotta Harala. Reetta Hurske. Nooralotta Neziri. Saara Keskitalo. Vilma Mäki.
Viisi.
Nooralotta juoksi uuden ennätyksensä — 12,73, kahdeksan sadasosaa nopeammin kuin yhdeksän vuotta aiemmin. Tulos alitti Tokion MM-kisojen tulosrajan.
Mitä tapahtui seuraavaksi.
Viisi viikkoa myöhemmin, Japanin Chibassa, viimeisen harjoituksensa viimeisessä aitavedossa Nooralotan oikea polvi petti. Eturistiside poikki. Kierukka vaurioitui. Tokio oli ohi ennen kuin se ehti alkaa.
Suomen joukkue matkusti Tokioon ilman häntä.
Kaksi suomalaisnaista eteni MM-kisojen välieriin — ensimmäistä kertaa vuosiin Suomella oli kaksi naista maailmanmestaruuskilpailujen aitavälierissä.
Vuoden 2014 sukupolvesta — vuodesta, jolloin Nooralotta alitti ensimmäisenä suomalaisena 13 sekunnin rajan — oli kasvanut suomalainen voimatekijä.
Mitä tarkoittaa olla ensimmäinen.
On olemassa erityinen urheilijatyyppi, joka muistetaan siksi, että hän teki lajissaan kaikki ennätykset, jotka olivat tehtävissä.
Ja on toisenlainen urheilija, joka muistetaan siksi, että hän teki ennätykset mahdollisiksi. Koska hän juoksi ajan, jota pidettiin mahdottomana, ja sai samalla kaikki hänen jäljessään tulleet uskomaan, että hekin pystyisivät siihen. Koska ne, jotka lopulta juoksivat häntä kovempaa, tekivät sen radalla, jonka hän oli rakentanut.
Nooralotta Neziri kuuluu jälkimmäisiin.
Suomalainen naisten 100 metrin aitajuoksu on vuonna 2025 historiansa kovatasoisin naisten aitajuoksusukupolvi. Kuusi alle 13 sekunnin juossutta naista. Useita MM-välieräjuoksijoita. Euroopan mestari. Euroopan sisäratojen mestari. Suomen ennätys on nyt 12,65 ja kehittyy yhä. Viisi alle 13 sekunnin juossutta naista samalla Suomen mestaruuskilpailujen lähtöviivalla.
Mikään tästä ei olisi olemassa tässä muodossa, ellei 21-vuotias porilainen olisi juossut Kuopiossa vuonna 2014 aikaa 12,98 ja osoittanut, että mahdoton oli lopulta vain yksi asia muiden joukossa.
Hän avasi oven. Muu Suomi kulki siitä läpi.